Salolan Tuulivoimapuisto

Uusiutuvaa energiaa paikallisesti

Alla oleva kuva on linkki Salolan tuulivoimapuistosta tehtyyn 3D-mallinnukseen. Mallinnuksen sisällä on mahdollista tarkastella tuulipuistoa eri paikoista alueen ympäristössä. Lisätietoa mallinnuksesta löytyy mallinnuksen info-painikkeesta.

Mitä olemme tekemässä?

Kehittyvä yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän energiaa toimiakseen. Samalla ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii ripeitä toimenpiteitä. Noin 10 voimalan kokoinen tuulivoima puisto voidaan sen suunnittelun aloittamisesta ottaa tuotantoon 4-6 vuodessa, ja yksi nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa sähköä noin 1500 omakotitalon vuotuisen energiatarpeen verran  käyttäen raaka-aineenaan puhdasta, ilmaista ja ehtymätöntä tuulta, joka ei saastuta luontoa. Salolan tuulivoimapuiston idea perustuu haluumme olla mukana toteuttamassa yhteisiä ilmastotavoitteita. Tuulivoima on markkinoilla haluttua; sekä teollisuus että yksityiset kuluttajat kysyvät uusiutuvan energian tuotannon perään. Salolassa paikalliset maanomistajat ovat kiinnostuneita hankealueen soveltuvuudesta tuulivoimalle. Alueella harrastetaan ahkerasti metsätaloutta, ja tuulivoima voisi sopia hyvin mukaan.

1. Suunnittelu

Tuulivoimapuiston suunnittelu alkaa sopivan alueen kartoittamisella.  Esiselvitys ja suunnitteluvaihe vastaavat kysymykseen, onko hanke toteuttamiskelpoinen: millaiset ovat alueen tuuliolosuhteet, onko hanke taloudellisesti järkevä sekä millaiset ovat hankkeen vaikutukset ympäristöön.

Salolan tuulipuiston alueen soveltuvuutta tuulivoimalle tutkitaan suomalaisten asiantuntijoiden voimin.

Valmiina 75%

2. Lupien hankinta

Tuulivoimapuiston rakentamiseksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tuulivoimaosayleiskaava. Kaavatyössä selvitetään lopullisesti tuulivoimaloiden lukumäärä ja koko sekä tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ja rakentamisen kannalta tarpeellinen huoltotiestö. Kaavan etenemisestä ja sisällöstä päättää Jyväskylän kaupunki. 

Salolan hankkeessa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) kaavoituksen kanssa yhdistettynä menettelynä.  Menettelyn yhteydessä tuotetaan lukuisia selvityksiä koskien muun muassa luonnonympäristöä, maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. YVA-menettelyssä arvioidaan tuulivoimahankkeen toteuttamisen vaihtoehtoja, ja vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta.

Kaavoituksen aikana järjestetään tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia paikallisväestölle ja kaikista asiasta kiinnostuneille. Seuraamme koronatilannetta ja järjestämme edellä mainitut tilaisuudet valtakunnallisia ja paikallisia suosituksia noudattaen. Tilaisuuksia voidaan järjestää tarvittaessa myös etänä verkon välityksellä.

Kaavoituksen jälkeen tuulivoimaloille ja tuulivoimapuiston sähköasemalle laaditaan yksityiskohtaiset piirustukset ja hankitaan rakennusluvat Jyväskylän kaupungilta.

Lisätietoa Salolan hankkeen kaavoituksesta ja YVA-menettelystä sekä viimeisimmät asiakirjat löydät osoitteesta: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/yleiskaavoitus/vireilla-olevat-yleiskaavat/salolan-tuulivoimapuisto

Valmiina 5%

3. Rakentaminen ja käyttö

Salolan tuulivoimahankkeen rakentamisajaksi arvioidaan 1–1,5 vuotta. Rakentamisen aikana alueen tiestöä parannetaan ja uutta tiestöä ja voimaloiden rakennuspaikkoja valmistellaan. Huoltotiestön ja voimaloiden rakentaminen vie talousmetsän pinta-alasta noin 2 %.

Tuulivoimalan käyttöikä on 25–30 vuotta. Käytön aikana tuulivoimaloita ohjataan ja valvotaan etänä. Myös pienten toimintahäiriöiden korjaaminen ja hälytysten tarkastus suoritetaan etävalvonnan avulla. Huoltohenkilöstöä käy tuulivoimapuistossa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa suorittamassa määräaikaistarkastuksia ja -huoltoja. Huolto- ja tarkastuskäynneillä huoltohenkilöstö liikkuu yleensä pakettiautolla. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana nostureita tai muuta raskasta kalustoa tarvitaan harvoin, keskimäärin 3–5 vuoden välein.

Käytön jälkeen voimaloiden purkamisesta ja materiaalin kierrättämisestä vastaa puiston omistaja. Tuulivoimaloiden materiaalista yli 80 % voidaan kierrättää. Haitalliset jätteet, kuten lapojen epoksi- ja hartsimateriaalit, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Käytön aikana tuulivoimala ei tuota päästöjä vesistöihin, maaperään tai ilmaan. Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa noin 25 GWh uusiutuvaa energiaa, mikä vastaa noin 1500 omakotitalon vuotuista energiatarvetta. Tuulivoima on tällä hetkellä kilpailukykyinen energiamuoto ja kaikki hankkeet toteutetaan Suomessa markkinaehtoisesti, ilman esimerkiksi tariffitukea.

Tulevaisuudessa tuulivoimatekniikan odotetaan kehittyvän entistä tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Valmiina 0%

Alustavina lukuina

0
Tuulivoimalaa
0 MW
Kokonaisteho
0 m
Kokonaiskorkeus

Sijainti

Millaiset vaikutukset?

Tuuli on puhdas, ehtymätön ja kotimainen raaka-aine. Tuulen käyttö energian lähteenä ei tuota ympäristölle ja ihmisille haitallisia kasvihuonekaasuja tai muita ilmansaasteita. Puhtaan energian tuotanto on tärkeämpää kuin koskaan alati kasvavassa energiantarpeessa. Sen lisäksi Suomi tähtää hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä, toimien suunnannäyttäjänä muulle EU:lle, joka on sitoutunut hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä.

Tuulivoimapuisto aiheuttaa maisemaansa muutoksia. Salolan tuulipuiston suunnittelun yksi lähtökohdista on ollut sijoittuminen harvaan-asutulle alueelle, joissa maisemavaikutukset ovat usein pienempiä. Käytön aikana lähiympäristöön muodostuu ääntä sekä välkkeitä, eli liikkuvia varjoja lapojen pyörimisestä. Nämä vaikutukset, kuten myös voimaloiden näkyvyys maisemassa, ovat etukäteen tarkasti ennustettavissa, käyttäen ympäristöministeriön ohjeistamia alalla vakiintuneita laskentatapoja. Salolan hankkeessa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa riippumattomat, suomalaiset viranomaiset ja asiantuntijat tarkastelevat kriittisesti eri näkökulmista puiston vaikutuksia lukuisiin eri osa-alueisiin, muun muassa eliöstöön, maisemaan, aluetalouteen ja ilmastoon.

Salolan tuulivoimapuisto tuotetaan kokonaan yksityisellä rahoituksella, ilman verovaroja. Kunta saa voimaloista kiinteistöverotuloja: esimerkiksi vuonna 2018 Simon kunnan 36 voimalaa toi 775 000 euron verotulot, ja Kristiinankaupungin 35 voimalaa toi 814 000 euron verotulot (Tuulivoimayhdistys ry). Koko Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu tuulivoimatuotanto tuo kunnille elinkaarensa aikana yli 400 miljoonan euron kiinteistöverotulot. Edellä mainituilla kiinteistöveroprosenteilla Salolan tuulivoimapuiston tuottamat kiinteistöverotulot olisivat luokkaa 170 000 – 230 000 euroa vuodessa.

Maanomistajat, joiden kiinteistöille voimalat rakennetaan, saavat tuulivoimaloista maanvuokratuloja. Myös muut lähiympäristön maanomistajat voivat saada tuulivoimapuiston toiminnasta tuloja; Voimalan roottori tarvitsee ympärilleen tuulenottoalueen, ja tämän alueen käytöstä maksetaan korvausta.

Vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu Suomen tuulivoimatuotanto loi kotimaassa työtä 55 800 henkilötyövuoden edestä koko 20-vuotisen elinkaarensa ajaksi (Tuulivoiman työllisyysvaikutukset, 2019). Tästä tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 600 henkilötyövuotta, ja kerrannaisvaikutukset muille toimialoille 53 200 henkilötyövuotta. Voimalan käytön aikaisten työllisyysvaikutusten osuus kokonaishenkilötyövuosista on 72 %. Tuulivoima on vahvasti kasvava ala, ja sille on kysyntää: vuonna 2019 83 % suomalaisista oli tuulivoiman lisäämisen kannalla (Energia-asenteet, 2019). Salolan tuulivoimapuiston arvioidut työllisyysvaikutukset ovat noin 1 800 – 2 200 henkilötyövuotta. Suurin työllistävä vaikutus syntyy käytön aikana huoltotöistä sekä niiden synnyttämistä kerrannaisvaikutuksista.

Kotimainen energiantuotanto mahdollistaa energiaomavaraisuuden ja vähentää Suomen riippuvuutta ulkomailta tuotavasta sähköstä. Tuulivoimasähkö on tällä hetkellä markkinoiden edullisin energiantuotantomuoto.

cropped-cropped-IMG_3410-1-scaled-3.jpg

Kuka olemme?

Ajatuksen Salolan tuulivoiman hyödyntämisestä sai alueen pitkäaikainen maanomistaja Jukka Mäkitie. Jukka on vuosikaudet pitänyt Salolan palstaa hyvinhoidettuna talousmetsänä.

Hiljattain tapahtui kuitenkin takaisku: metsän runsaslukuinen hirvikanta söi istutetut taimet, pilaten näin suunnitellun metsän uudistamisen. Tapahtunut ei kuitenkaan lannistanut jo varttunutta metsämiestä, vaan sai Jukan miettimään muita metsänkäytön mahdollisuuksia.

Tämä johti keskusteluihin Etha Windin Staffan Asplundin kanssa, joka on vuodesta 2001 toiminut uusiutuvan energian toimialalla. Tehdyt alustavat selvitykset paljastivat, että Salolan alue saattaisi hyvin soveltua tuulivoimantuotantoon – yhä jatkuvan metsätalouden ohella. Tämä rohkaisi Jukan, Staffanin ja Tuukan (Jukan poika, ammatiltaan innovaatio- ja energiamurrostutkija) ryhtymään yrittäjiksi Salolan tuulivoiman rakentamiseksi, pyrkien näin edistämään puhtaan ja kotimaisen energian tuotantoa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa Keski-Suomessa.

Etha Wind ( https://www.ethawind.com/ ) toimii Salolan hankkeessa projektinkehityskonsulttina ja vastaa hankkeen teknistaloudellisista selvityksistä ja lupamenettelyn edistymisestä. Yhtenä Suomen johtavista tuulivoima-alan asiantuntijoista he varmistavat, että hanke on ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta järkevä.

”Kun tehdään tuulivoimaprojektia, on tärkeintä, että löydetään järkeviä alueita, minne tuulivoima sopii ilman rajanaapureden häiritsemistä,” kertoo Etha Windin toimitusjohtaja Staffan Asplund. ”On myös tärkeää, että alue on teknisesti sopiva tuulivoimarakentamiseen. Salolan alue on mahdollisesti sopiva tuulivoimakäyttöön, mutta se selviää vasta, kun ympäristöselvitykset ja kaavoitusprosessi on viety loppuun.”

Usein kysyttyä

Voimaloiden toiminnan aikana alueella saa harjoittaa metsästystoimintaa. Metsästystä rajoitetaan ainoastaan tilapäisesti rakennustöiden aikana, rakentamispaikkojen välittömässä läheisyydessä, kun alueella on paljon työmaahenkilökuntaa. Muutoin tuulivoimarakentaminen parantaa alueen tieverkostoa ja sen kunnossapitoa, mikä parantaa alueen metsästysedellytyksiä.
Nykyiset tuulivoimahankkeet rahoitetaan ilman tukijärjestelmiä.

Suomen tuulivoimasähköntuotannon käynnistämistä tuettiin vuodesta 2011 vuoteen 2018 syöttötariffilla. Tariffi nopeutti tuulisähkötuotannon, sekä muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen, rakentamista ja käyttöönottoa. 

Viimeisille tariffijärjestelmän piiriin päässeille hankkeille maksetaan tukia vuoteen 2029 saakka

Tuulivoimapuiston koko elinkaari – suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja purku – työllistävät kotimaista työvoimaa. Tuulipuiston suorien työllisyysvaikutusten, kuten voimaloiden valmistuksen ja huollon, lisäksi myös muut alat työllistyvät, esimerkkeinä logistiikka, hankealueen infrastruktuurin ylläpito ja paikallinen majoitus- ja ravintolatoiminta. Vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu Suomen tuulivoimatuotanto loi kotimaassa työtä 55 800 henkilötyövuoden edestä koko 20-vuotisen elinkaarensa ajaksi (Tuulivoiman työllisyysvaikutukset, 2019). Tästä tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 600 henkilötyövuotta, ja kerrannaisvaikutukset muille toimialoille 53 200 henkilötyövuotta.
Tuulivoimaa on halpa tuottaa, koska se ei vaadi polttoainetta. Tuulivoimaa voidaan tarjota markkinoille alhaisella hinnalla, jolloin kalleimpia sähköntuotantotarjouksia ei oteta vastaan. Vastaavasti sähkön markkinahinta alenee.
Suuremman roottorikoon voimala tuottaa sähköä tehokkaammin kuin pienempi. Tuoton aikaansaamiseksi roottorin ei tarvitse pyöriä yhtä nopeasti kuin pienemmän. Näin tuulivoimaloiden äänitaso pysyy ennallaan, vaikka koko suurenee. Roottorien lavat tuottavat suurimman osan tuulivoimalan melusta. Nykyään voimaloiden lapoihin on kehitetty sahalaitareunus, joka vähentää tuotettua melua ja pienentää äänen kulkemaa matkaa maastossa. Voimaloiden valmistajat ovat keskittyneet yhä enemmän hiljaisempien voimaloiden kehittämiseen.
Suomessa tulee olla varoitusvalot kaikissa yli 60 metriä korkeammissa rakennelmissa.  Vuonna 2013 lentoestevalojen vaatimuksia lievennettiin, joten tämän jälkeen rakennetuissa voimaloissa voidaan käyttää öisin tasaisesti palavaa punaista valoa. Ennen vuotta 2013 rakennetuissa voimaloissa käytetään vilkkuvaa valoa.
Tuulivoimalan purkaminen ja perustusten maisemointi ovat voimalan omistajan vastuulla.  Vanha voimala voidaan myydä kunnostettavaksi käyttöön muualle, tai sen osat voidaan yli 80 prosenttisesti kierrättää.  Voimalan alue on valmiin tiestön ja sähkönsiirtoinfrastruktuurin vuoksi houkutteleva tuleville tuulivoimatoimijoille,  jotka myös huolehtivat vanhojen voimaloiden purkamisesta, mikäli omistaja ei siihen kykene.

Lue lisää tuulivoimasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen (https://www.tuulivoimayhdistys.fi/verkkosivuilta.

Ota yhteyttä